Kaksi myyttiä vedestä ja rasvasta
Ostat uuden kosmetiikkatuotteen ja kokeilet sitä iholle. Millä perusteella päätät, kuinka toimiva tuote on?
Ihotuntuma on usein ensimmäinen mittari, jonka perusteella kosmetiikan toimivuutta arvioidaan. Se on tärkeä kriteeri kosmetiikan tuotekehityksen näkökulmasta, mutta ei ainoa.
Kosmetiikkakeskusteluissa tulee usein vastaan kaksi vastakkaista käsitystä: toisaalta vedetön kosmetiikka saatetaan mieltää raskaan tuntuiseksi tai jopa epäammattimaiseksi. Toisaalta vedellinen kosmetiikka nähdään rahastusmielessä tarkoituksella laimennettuna tuotteena, jossa vesi koetaan täyteaineeksi. Molemmat näkemykset ovat ymmärrettäviä – ja molemmat jäävät kuitenkin vajaiksi, jos veden ja rasvan rooleja ei tarkastella syvemmin.
Kosmetiikkakeskusteluissa tulee usein vastaan kaksi vastakkaista käsitystä: toisaalta vedetön kosmetiikka saatetaan mieltää raskaan tuntuiseksi tai jopa epäammattimaiseksi. Toisaalta vedellinen kosmetiikka saatetaan nähdä laimennettuna tuotteena, jossa vesi koetaan täyteaineeksi.
Olennaista on ymmärtää, että iho tarvitsee sekä vettä että rasvaa voidakseen hyvin. Ihotyypistä ja ihon senhetkisestä tilasta riippuen painotus vaihtelee: rasvainen tai nuori iho hyötyy usein enemmän kosteudesta ja kevyestä suojasta, kun taas kuiva ja ikääntyvä iho tarvitsee enemmän rasvaa tukemaan heikentyvää ihon omaa lipidituotantoa.
Perusihonhoitoon kuuluvat puhdistuksen lisäksi ihon kosteuttaminen ja suojaaminen. Vesi ja vesipohjaiset tuotteet kosteuttavat ihoa.Rasvaa sisältävät tuotteet puolestaan pehmentävät ja suojaavat ihoa. Nämä tehtävät eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan.
Emulsiovoide on nerokas keksintö, joka yhdistää veden ja rasvan yhteen ihonhoidolliseen kokonaisuuteen. Se on monelle tuttu ja turvallinen tuotemuoto – ja hyvästä syystä. Kuitenkin myös vedettömät voiteet ja öljyt voivat toimia erinomaisesti, joskus jopa emulsioita paremmin, kunhan rasvaa sisältävän tuotteen alla käytetään ensin vesipitoista tuotetta, joka tuo ihoon kosteuden.
Miksi vedetön tuote mielletään raskaaksi – ja mitä se oikeasti tekee iholla?
Vedetön kosmetiikka ei sisällä vettä lainkaan, vaan rakentuu kasviöljyjen, voiden ja vahojen varaan tai koostuu savista, suolasta ja/tai kasvijauheista.
Vedettömistä tuotteista saattaa helposti syntyä mielikuva yksinkertaisuudesta tai jopa tylsyydestä, mutta todellisuudessa ne tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia.
Vedettömien tuotteiden ihotuntuma muotoutuu pääosin käytettyjen öljyjen ja rasvojen ominaisuuksista. Jos rasvat ovat pääosin pitkäketjuisia, tyydyttyneitä ja vahvasti okklusiivisia (ihon pinnalle veden haihtumista hidastavan suojan muodostavia), lopputulos voi tuntua raskaalta.
Tämä ei kuitenkaan ole vedettömän tuotteen välttämätön ominaisuus, vaan formulointivalinta. Kevyillä, nopeasti imeytyvillä öljyillä ja oikeilla yhdistelmillä vedetönkin tuote voi tuntua ohuelta ja silkkiseltä.
Käyttötapa vaikuttaa kokemukseen. Vedetön tuote levitettynä kuivalle iholle tuntuu usein raskaammalta kuin silloin, kun iho on ensin kosteutettu vesipohjaisella tuotteella. Kun kosteutta ei ole, rasva jää hoitamaan tehtävää, johon se ei yksin ole tarkoitettu.
Öljypohjaiset tuotteet imeytyvät ihoon erityisen hyvin kylvyn jälkeen. Tällöin iho on kostea ja sarveiskerros pehmeämpi, jolloin öljy leviää tasaisemmin ja sitoutuu paremmin ihon pintaan. Öljy ei varsinaisesti tällöinkään imeydy syvälle ihoon, vaan auttaa ennen kaikkea lukitsemaan kosteuden ihoon ja vahvistamaan ihon suojakerrosta.
Kuluttajien mielikuvat vedettömistä tuotteista ovat muotoutuneet markkinoilla pisimpään olleiden salvojen ja balmien pohjalta, ja nämä mielikuvat säilyvät sitkeästi. Luonnonkosmetiikan osuuden kasvaessa markkinoilla kosmetiikan valmistajien tarjolle on tullut valtavasti rasvahappokoostumukseltaan erilaisia kasviöljyjä, joista on mahdollista kehittää myös kevyitä öljypohjaisia kosmetiikkatuotteita.
Lisäksi on kehitetty luonnonkosmetiikkaan sopivia raaka-aineita öljymäisen ihotuntuman keventämiseksi. Esimerkiksi oliiviöljystä johdettu skvalaani on yksi tällaisista. Caprylic/Capric Triglyceride on kookosöljystä johdettu kevyt, hapettumista hyvin kestävä pehmentävä ainesosa. Sitä löytyy monista tuotteista pohjaöljynä.
Erilaisilla esteröidyillä rasvahapoilla tai alkoholeilla saadaan vieläkin kevyempiä ja kuivempia öljykoostumuksia: silkkisyyttä, parempaa levittyvyyttä ja tehokkaampaa imeytyvyyttä. Esimerkiksi Coco-Caprylate on tällainen luonnonkosmetiikan silikonikorvike.
Oikeilla raaka-aineilla ja toimivilla yhdistelmillä voidaan siis rakentaa hyvin erilaisia koostumuksia ja ihotuntumia. Tämä vaatii kokeiluja, ymmärrystä rasvojen koostumuksista ja formulointitaitoa.
Raskas rakenne vedettömässä tuotteessa ei ole vedettömän tuotteen välttämätön ominaisuus, vaan formulointivalinta.
Itse pidän vedettömästä kosmetiikasta erityisesti siksi, että se säilyy hyvin ja toimii myös yksinkertaisinakin formuloina yleensä loistavasti, kunhan raaka-aineet on oikein valittu. Vedettömät tuotteet ovat täyttä tavaraa: pieni määrä riittää pitkälle.
Miksi vedellinen tuote tuntuu raikkaalta – ja mitä se tekee iholla?
Vedellinen kosmetiikka sisältää joko puhdasta vettä tai vesipohjaisia raaka-aineita, kuten hydrolaatteja tai kasviuutteita.
Vesipohjainen kosmetiikkatuote tuntuu iholla usein kevyeltä ja raikkaalta, koska vesi auttaa tuotetta levittymään iholle nopeasti ja haihtuu osittain ihon pinnalta jättäen viileän ja miellyttävän ensivaikutelman. Tämä nopean imeytymisen tunne yhdistyy helposti ajatukseen keveydestä ja toimivuudesta.
Vedellisen tuotteen varsinainen tehtävä ei kuitenkaan ole vain tuntuma. Vesi kosteuttaa ihoa, lisää sen joustavuutta ja mahdollistaa vesiliukoisten aktiiviaineiden, kuten uutteiden, humektanttien ja rauhoittavien aineiden, kulkeutumisen iholle. Se tukee ihon luonnollista kosteustasapainoa ja luo pohjan, jolle rasvaa sisältävät tuotteet voivat rakentaa suojaavan kerroksen.
Vettä sisältävät kosmetiikkatuotteet tarvitsevat toimivan säilöntäjärjestelmän, koska vesipitoiset koostumukset tarjoavat mikrobeille otollisen kasvuympäristön. Siitä syystä raaka-aineiden, valmistusvälineiden ja -prosessin hygieniaan on kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota kuin vedettömiä tuotteita valmistettaessa.
GMP (Good Manufacturing Practice) on tässä ehdoton (ja myös lakisääteinen) apuväline, joka kannattaa opiskella huolella ja miettiä se omaan työtilaan sekä prosesseihin sopivaksi.
Vedellisiä ja vedettömiä tuotteita on tarkoituksenmukaisempaa tarkastella niiden erilaisten käyttötarkoitusten kuin vastakkainasettelun kautta. Olennaista on hahmottaa, milloin koostumuksella pyritään ensisijaisesti kosteuttamaan ihoa ja milloin taas pehmentämään, suojaamaan tai vähentämään veden haihtumista, sekä miten raaka-ainevalinnat ohjaavat sekä ihotuntumaa että tuotteen todellista toimintaa. Ihotuntuma voi kuvata levittyvyyttä ja aistittavaa keveyttä tai runsautta, mutta se ei yksin kerro, miten tuote vaikuttaa ihon kosteustasapainoon tai ihon pinnan suojakerrokseen.
