Säilyvyys ja lämmönkesto

Kasviöljyjen säilyvyys vaihtelee

Kasviöljyjen säilyvyys ja lämmönkesto vaihtelevat paljon. Pohjaöljyiksi ja uuttoöljyiksi kannattaa valita pitkään säilyviä öljyjä. Nopeasti hapettuvat öljyt sopivat tuomaan kosmetiikkaan lisää hoitotehoja.

Lyhyt- ja pitkäikäisiä kasviöljyjä

Jotkut kasviöljyt säilyvät helposti vuosia hyvänä, toiset öljyjen käyttöikä lasketaan kuukausissa. Pitkään hyvänä säilyvistä öljyistä esimerkkejä ovat kookosöljy, oliiviöljy ja manteliöljy. Lyhytikäisistä öljyistä esimerkkejä ovat kauraöljy ja vadelmansiemenöljy. Näitä ei kannata ostaa suuria määriä kotiin, jos kosmetiikan valmistus on satunnaista tai valmistat pieniä määriä kerrallaan.

Kasviöljyn jodiluvun perusteella voi arvioida säilyvyyttä. Mitä pienempi jodiluku, sitä pidempään öljy, rasva tai vaha todennäköisesti säilyy hyvänä. Toisin sanoen se ei eltaannu hapen vaikutuksesta nopeasti. Ja käänteisesti: mitä korkeampi jodiluku, sitä reaktiivisempi, pehmeämpi, helpommin hapettuva ja eltaantuva öljy, rasva tai vaha on.

Öljyjen säilyvyyteen vaikuttavat kuitenkin myös muut seikat kuin öljyn rasvahappokoostumus. Näitä ovat muun muassa uuttamismenetelmä, öljyyn lisätyt aineet ja öljyn säilytysolosuhteet. Siksi jodilukua on pidettävä vain suuntaa antavana vinkkinä öljyn säilyvyydestä.

Ostaessasi öljyjä kysy kauppiaalta öljyn toimittajan antama säilyvyysaika öljylle!

Öljyjen laatua heikentävät tekijät

Suora auringonvalo, happi ja kosteus ovat kasviöljyn vihollisia. Ne nopeuttavat öljyn pilaantumista. Säilytä siis öljyt korkki huolellisesti suljettuna, suoralta auringonvalolta suojattuna ja tasaisessa huoneenlämmössä.

Antioksidantit pidentävät öljyn säilymisaikaa. Joihinkin kosmetiikan valmistukseen myytäviin kasviöljyihin on lisätty antioksidanttia, esimerkiksi E-vitamiinia, toiselta nimeltään tokoferolia tai greipinsiemenuutetta, jotka pidentävät öljyn käyttöaikaa. Antioksidantteja voi olla paljon myös öljyssä itsessään.

Käyttäessäsi helposti hapettuvaa kasviöljyä, eli öljyä jonka jodiluku on yli 100, sekoita se stabiilimpien öljyjen kanssa tai lisää siihen antioksidanttia, kuten E-vitamiinia säilyvyyden parantamiseksi.

Milloin tarvitaan öljyjen lämmittämistä?

Monia kosmetiikkatuotteita on mahdollista valmistaa ainoastaan sekoittamalla öljyt keskenään ilman ainesosien lämmittämistä.

Lämmittämistä saatetaan tarvita:

jos kasvivoi on niin kovaa, että sitä ei voi työstää muuten, eikä se sekoitu muiden ainesosien kanssa.
kun yhdistetään vesi tai vesipohjainen ainesosa kasviöljyjen kanssa. Tällöin puhutaan emulsion valmistuksesta. (On olemassa tosin myös kylmäprosessointitekniikoita emulsion valmistukseen.)
kun lisätään joitakin kiinteässä muodossa olevia aktiiviaineita tai toiminnallisia ainesosia öljyjen joukkoon.

Lämpötilan muutokset vaikuttavat öljyjen kemialliseen rakenteeseen, jolloin niiden ihonhoidolliset ominaisuudet heikkenevät.

Kasviöljyjen ylilämmittämistä tulee välttää, ja öljyt kannattaa yleensä lämmittää pienimmällä mahdollisella lämpötilalla. Lämmittäminen tosin tuhoaa mikrobeita, mikä on kosmetiikkatuotteen säilymisen kannalta hyvä asia, mutta toisaalta lämpö tuhoaa myös osan vaikuttavista ainesosista.

Kun pysytään matalissa lämpötiloissa, tuotteiden säilyvyyttä voi parantaa hyvän valmistushygienian, oikeanlaisten pakkausten, laadukkaiden raaka-aineiden ja niiden oikeiden säilytysolosuhteiden avulla.

Kasviöljyjen lämpöherkkyys vaihtelee

Kasviöljyjen lämpöherkkyyteen vaikuttavat monet seikat, kuten

tyydyttämättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen osuudet
saippuoitumattomien ainesosien (erityisesti tokoferolien ja karotenoidien) osuudet öljyissä
öljyjen valmistusmenetelmät
kasviöljyjen alkuperä

Osa kasviöljyistä kestää hyvin lämmitystä, osa ei ollenkaan ja joitakin öljyjä voi lämmittää varovasti esimerkiksi 40 asteeseen.

Esimerkiksi sheavoi, mehiläisvaha, kaakaovoi ja kookosöljy kestävät lämmitystä hyvin. Sen sijaan esimerkiksi granaattiomenan siemenöljy, vadelmansiemenöljy, ruusunmarjaöljy ja safloriöljy eivät kestä lämmittämistä lainkaan. Monet öljyt ovat näiden välillä.

Tiivistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja öljy sisältää, sitä herkempi se on reagoimaan lämpöön.

Öljyn jodiluku (iodine value) antaa viitettä öljyn lämmönkestävyydestä. Jos jodiluku on yli sata, öljyä ei kannata lämmittää. Jos luku on 50 tai alle, sen voi hyvin lämmittää ja 50-100 luvulla öljyä voi lämmittää varovasti.

Suhteellisen pienen jodiluvun omaavat öljyt ja rasvat sopivat hyvin mm. saippuan valmistukseen sekä täyteläisiin kosmetiikkatuotteisiin.

Suuren jodiluvun omaavat öljyt, eli kuivaöljyt, imeytyvät ihoon yleensä nopeasti. Niitä käytetäänkin esimerkiksi seerumeissa, hiustenhoitotuotteissa, silmänympärystuotteissa ja rasvoittuvalle iholle suunnatuissa voiteissa.