Öljyjen koostumus

Kasviöljyt koostuvat rasvahapoista

Kasviöljyt ja -voit ovat kasvien siemenistä, pähkinöistä tai joskus hedelmämallosta valmistettuja aineita.

Kasviöljyt koostuvat 98-99% rasvahapoista ja niihin sidoksissa olevasta glyserolista, jotka yhdessä muodostavat triglyseridit. Loppuosa kasviöljyistä on erilaisia kasviyhdisteitä.  Ne antavat öljylle sille ominaisen värin, hajun ja maun. 

Kasviyhdisteitä ovat vitamiinit, mineraalit, proteiinit, vahat, kasvisterolit, tokoferolit, klorofylli, karotenoidit, skvalaani, antioksidantit ja monet muut ainesosat.

Kasviöljyjen kasviyhdisteitä kutsutaan myös saippuoitumattomiksi ainesosiksi. Nimitys johtuu siitä, että saippuanvalmistuksessa ne eivät rasvahappojen tavoin lipeän kanssa reagoidessaan muutu saippuaksi.

Kasviöljyissä ei ole vettä

Kasviöljyissä ja -voissa ei ole vettä. Tämä on kosmetiikan valmistuksen kannalta olennainen asia kahdesta syystä:

  1. Vesipohjainen kosmetiikka säilyy huomattavasti huonommin kuin öljypohjainen kosmetiikka, joten näiden kahden eri tyyppisen kosmetiikan säilöminen on erilaista. Riittävä säilyvyysaika on äärimmäisen tärkeä seikka myyntiin valmistettavassa kosmetiikassa. Tuotteiden myyntiä suunnittelevat kosmetiikan valmistajat aloittavat useimmiten vedettömien tai vähän vettä sisältävien tuotteiden parissa juuri siitä syystä, että säilyvyys on helpompi varmistaa öljypohjaisissa tuotteissa. 
  2. Jos kasviöljyjä ja vettä tai vesipohjaisia ainesosia sekoitetaan keskenään, tarvitaan öljy- ja vesiosat yhdistävä aine: emulgaattori.

Eri kasviöljyjä ja -voita voi sen sijaan sekoittaa keskenään ilman emulgaattoreita. Näin saadaan aikaiseksi monenlaisia täyteläisiä, hoitavia ja hyvin säilyviä kosmetiikkatuotteita!

Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot

Perehdytään nyt tarkemmin rasvahappoihin. Ne voivat olla:​

  • tyydyttyneitä 
  • kertatyydyttymättömiä 
  • monityydyttymättömiä ​

Ravitsemukseen liittyen olemme koulussa oppineet, että terveelliseen ruokavalioon kuuluvat erityisesti monityydyttämättömät rasvahapot. Ne ovat juoksevia kasviöljyjä. Ruokavalion pahiksia ovat tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät tuotteet, kuten pekoni, punainen liha ja voi.

Ihonhoidossa tyydyttäneitä rasvahappoja sisältävät öljyt eivät ole pahiksia. Niillä on kuitenkin eri käyttötarkoituksia verrattuna tyydyttämättömiä rasvahappoja käsittäviin kasviöljyihin.

Huoneenlämmössä kiinteässä muodossa olevat kasvivoit, kuten shea- ja kaakaovoi, sisältävät paljon tyydyttyneitä ja vähän tyydyttämättömiä rasvahappoja. Juoksevissa öljyissä asia on päinvastoin. 

Eri rasvahapot ja niiden suhteet kasviöljyissä määrittävät öljyn luonteen; sen onko öljy rasvaisen tuntuinen iholla, kuinka nopeasti se imeytyy ihoon ja tukkiiko se helposti ihohuokosia. Kasviyhdisteet antavat ikään kuin loppusilauksen kasviöljyn luonteelle.

Kuvaukset eräistä ihonhoidollisesti tärkeistä rasvahapoista

a on kuvattu eräitä kasviöljyistä löytyviä ja ihonhoidossa käytettäviä rasvahappoja. Ne on listattu aakkosjärjestyksessä. 

On huomioitava, että rasvahappojen vaikutus ihoon voi vaihdella sen mukaan käytetäänkö sitä

  • öljystä eristettynä ainesosana 
  • osana kasviöljyä  
  • osana kosmetiikkatuotetta 

Siksi ei voi vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi näin: “oleiinihappopitoista oliiviöljyä sisältävällä voiteella on ihon suojakerrosta heikentävää vaikutusta”, jos tämä vaikutus on tutkimusten mukaan todettu vain oliiviöljystä eristetyllä oleiinihapolla tai puhtaalla oliiviöljyllä.

Oleiinihappo

Oleiinihappo eli öljyhappo on elollisen luonnon yleisin rasvahappo. Oleiinihappo on kertatyydyttymätön omega-9-rasvahappo, jota löytyy monista kasveista, mukaan lukien rypäleen siemenistä, oliiveista ja tyrnistä.

Se on luonteeltaan stabiili, eikä hapetu herkästi. Näin ollen kasviöljyt, joissa on paljon oleiinihappoa, säilyvät pitkään. Oleiinihappo hidastaa muiden helposti oksidoituvien rasvahappojen hapettumista. Oleiinihappopitoista kasviöljyä kannattaa siis sekoittaa helposti hapettuvan öljyn kanssa kun haluaa parantaa kosmetiikkatuotteen säilyvyyttä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että oleiinihapon paikallinen käyttö (eli tietylle rajatuille ihoalueelle levittäminen) sellaisenaan tai puhtaana oliiviöljynä voi häiritä ihon suojakerroksen toimintaa. Tätä vaikutusta ei kuitenkaan havaittu, kun oleiinihappoa sekoitettiin muiden rasvahappojen kanssa.

Puhdas oleiinihappo häiritsee nykyisen tietämyksen mukaan ihon suojakerroksen toimintaa, mutta toisaalta se voi parantaa muiden ainesosien imeytymistä ihoon ollessaan osana kosmetiikkatuotetta. Lisäksi kun oleiinihappoa yhdistää muiden rasva-aineiden (lipidien) kanssa, sillä on mielenkiintoinen vaikutus: se rauhoittaa ihoa ja vähentää kuivuuden ja herkkyyden merkkejä iholla. Se auttaa säilyttämään herkempien ainesosien, kuten antioksidanttien tehokkuutta. Kosmetiikassa oleiinihappoa käytetään usein puhdistusaineena ja tekstuurin parantajana.

Näin ollen oleiinihappoa ei kannata tuomita ihonhoidon pahikseksi! Täytyy vain tietää miten sitä käyttää.

Lauriinihappo (dodekaanihappo)

Lauriinihappo, joka tunnetaan myös nimellä dodekaanihappo, on yksi fraktioimattoman kookosöljyn rasvahapoista. Se on tyydyttynyt rasvahappo. Se on keskipitkäketjuinen rasvahappo (MCT), jota esiintyy myös ihon omassa talissa. Lauriinihapolla on tärkeä rooli ihon luontaisen puolustuskyvyn ylläpidossa vahvistamalla sen mikrobiomia.

Lauriinihapolla on monia käyttötarkoituksia kosmetiikassa. Se toimii emulgaattorina ja rakennetta parantavana ainesosana. Sen luonnollista laakerinlehteä muistuttavaa tuoksua voidaan käyttää tuoksuainesosana kosmetiikassa. Sitä käytetään myös puhdistusaineiden pohjana ja ihoa rauhoittavan ominaisuutensa vuoksi.

Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että sillä voi olla myös antimikrobista vaikutusta. Tästä syystä sitä käytetään luonnollisissa deodoranteissa hienhajua tuottavien bakteerien kasvua hillitsemään. Lauriinihapon käyttöä aknen hoidossa tutkitaan. Lisäksi lauriinihappo ehkäisee proteiinien häviämistä kaiken tyyppisten hiusten rakenteesta ja tekee hiuksista vahvemmat mekaanista rasitusta vastaan. Tästä syystä kookosöljy sopii erinomaisesti hiustenhoitotuotteisiin.

Linolihappo (pellavaöljyhappo)

Linolihappo eli pellavaöljyhappo on monityydyttymätön omega-6-rasvahappo, jota löytyy muun muassa maissi-, saflori-, viinirypäleensiemen-, soija-, seesami- ja auringonkukkaöljyistä. Se on yksi kahdesta välttämättömästä rasvahaposta, jotka ihmisten on saatava ruokavaliosta. Se on myös yleisin ihon epidermiksessä esiintyvä rasvahappo. 

Kosmetiikassa linolihappoa käytetään pehmentävänä aineena ja paksuntajana. Lisäksi tutkimukset osoittavat sen olevan tehokas ihoa vahvistavana aineena, antioksidanttina ja ihoa rauhoittavana aineena. On jopa joitain tutkimuksia, jotka osoittavat, että sillä voi olla ihon värimuutoksia vähentäviä ominaisuuksia, koska se pystyy estämään ylimääräisen melaniinin tuotannon.

Palmitiinihappo

Palmitiinihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota löytyy luonnostaan ​​ihosta, samoin kuin palmuöljystä, palmuydinöljystä, voista, juustosta ja lihasta. Se on yleisin rasvahappo, jota löytyy eläimistä, kasveista ja mikro-organismeista. 

Palmitiinihappoa käytetään kosmetiikassa moneen tarkoitukseen, esimerkiksi puhdistava ainesosana pesuaineissa ja pehmittävänä aineena ihonhoitotuotteissa. Puhdistusaineissa se saattaa kuivattaa ihoa liitettynä tiettyihin muihin ainesosiin ja puhdistusaineen pH-tasoon. Kosteusvoiteissa palmitiinihappo on erittäin hyvä pehmentävä aine, ja emulsioissa sillä on emulgoivaa vaikutusta, joten se edistää emulsion vesi- ja öljyosien pysymistä yhdessä tasalaatuisena seoksena. 

Alfalinoleenihappo (ALA)

Alfalinoleenihappo (ALA) on luonnossa esiintyvä monityydyttymätön rasvahappo. Se on omega-3-rasvahappo, jota esiintyy muun muassa pellavansiemenissä, rapsissa, soijassa ja tietyissä kalaöljyissä.

Saksanpähkinät ovat ravitsemuksellisesti tärkein linoleenihapon lähde. Sitä pidetään yhtenä kahdesta ihmiselle välttämättömästä rasvahaposta. Linoleenihapon puutosten uskotaan vaikuttavan sairauksiin, kuten ekseemaan; tämän omega-3-rasvahapon lisäyksen on osoitettu parantavan selvästi tätä tilaa.

Kosmetiikassa linoleenihappo toimii ihoa hoitavana aineena ja ihoa korjaavana ainesosana. Tutkimukset osoittavat, että sillä on myös anti-inflammatorisia eli tulehdusta rauhoittavia ominaisuuksia.

Steariinihappo

Steariinihappo on monipuolinen rasvahappo, joka toimii ihonhoitoaineissa pehmittävänä, emulgoivana, puhdistavana ja rakennetta parantavana ainesosana.

Sen on osoitettu suojaavan ihon pintaa siten, että veden haihtuminen iholta vähenee. Se auttaa vahvistamaan ihon läpäisyesteen toimintaa. Steariinihappoa käytetään myös meikkituotteissa. 

Kahden kasviöljyn koostumuksen vertaaminen

Verrataan kahta profiililtaan hyvin erilaista kasviöljyä: sheavoita ja chiansiemenöljyä.

Sheavoi

Sheavoista suurin osa koostuu kasvivoille epätyypillisesti runsaasta oleiinihaposta: 73%, mikä tekee siitä steariinihapon kanssa rakenteeltaan pehmeän. Sheapuiden kasvuympäristö ja -olosuhteet vaikuttavat sheavoin koostumukseen. Mitä korkeammalla ja kuivemmissa olosuhteissa sheapuu kasvaa, sitä pienempi on sheavoin oleiinihappopitoisuus ja sitä enemmän siinä on E-vitamiinia ja steariinihappoa. Tällainen sheavoi on ihonhoidon kannalta laadukkaampaa. Stabiilin oleiinihapon ansiosta sheavoi säilyy hyvin. Sheavoissa on paljon kasviyhdisteitä, joiden ansioista se on myös hyvä raaka-aine ihonhoitotuotteisiin.

Chiansiemenöljy

Chiansiemenöljyssä on suurimmaksi osaksi monityydyttämätöntä alfalinoleenihappoa, 65%, mikä tekee siitä juoksevan, nopeasti hapettuvan epästabiilin öljyn. Fytosteroleita on huomattavan paljon. Alfalinoleenihapon ansiosta chiansiemenöljy pehmittää ihoa ja uudistaa ihon suojakerrosta. Chiansiemenöljyn linolihappo on mahdollinen antioksidantti, joka hidastaa ihon ikääntymistä.