Nokkonen

Nokkonen (Urtica dioica)

Käytetään nuoret versot, lehdet ja siemenet​.

Kasvi on ravinteikas ja siinä on vitamiineja, kuten B6-, B2-, A- ja K-vitamiinia, sekä mineraaleja, kuten magnesiumia, mangaania ja kalsiumia. Tanniinit, haihtuvat aineet, rasvahapot, polysakkaridit, sterolit, terpeenit ja polyfenolit, kuten fenolihapot ja flavonoidit, kuuluvat myös tämän kasvin kemiallisiin yhdisteisiin.

Nokkosen vaikuttavat aineet ovat klorofylli a ja b, vitamiinit A, B1, B2, B6, C, E, K1, koentsyymi Q10 eli ubikinoni, eteerinen öljy, parkkiaine, lesitiini, kivennäis- ja hivenaineet (rauta, kalium, kalsium, pii, seleeni, rikki, magnesium, mangaani, sinkki ja kromi) ja proteiinit. Poltinkarvoissa on asetyylikoliinia, histamiinia, serotoniinia, muurahaishappoa, etikkahappoa, sitruunahappoa, foolihappoa, pantoteenihappoa, biotiinia, koliinia, flavonoideja (kukissa), karotenoideja ja beta-sitosterolia (juuressa), rasvaöljyä (öljy-, linoleeni-, linolihappoa) (siemenissä).

Nokkosesta kannattaa tehdä joko vesi- tai alkoholi-vesiuutos.

​

Nokkonen ravitsee ihoa, hoitaa hauraita kynsiä ja hiuksia. Lehdistä valmistetulla uutteella on tulehdusta ehkäisevää ominaisuutta, joka auttavat rauhoittamaan ja lievittämään ärtynyttä ihoa, joten se on hyvä ainesosa herkälle tai akneen taipuvaiselle iholle.

Nokkosuutteiden mahdollinen ikääntymistä hidastava vaikutus johtuu ensisijaisesti niiden antioksidanttisuudesta. Ursolihappo hidastaa elastaasia ja kollagenaasia – entsyymitoimintoja – jotka ikääntymisen myötä hajottavat dermiksessä sijaitsevia ihoa kimmoisana ylläpitäviä elastiini- ja kollageenisäikeitä. Ursolihappoa on pääasiassa nokkosen juurissa.

Nokkosvettä voidaan käyttää verenkiertoa parantavana jalkakylpynä tai kokokylpynä.

Hiustenhoitotuotteissa, esimerkiksi shampoissa, nokkosta hyödynnetään vahvistamaan hiuspohjaa ja torjumaan hilseilyä.​ Lisäksi nokkosta käytetään tekemään hiukset helposti harjattaviksi, pehmeiksi ja kiiltäviksi.

Nokkosen lehdistä valmistettua jauhetta käytetään poistamaan hampaista plakkia tai ihon pinnalta likaa hankaavalla/hiovalla vaikutuksellaan.

Lähteet

Capucine Bourgeois, Émilie A. Leclerc, Cyrielle Corbin, Joël Doussot, Valérie Serrano, Jean-Raymond Vanier, Jean-Marc Seigneuret, Daniel Auguin, Chantal Pichon, Éric Lainé, Christophe Hano: Nettle (Urtica dioica L.) as a source of antioxidant and anti-aging phytochemicals for cosmetic applications.
Comptes Rendus Chimie: Volume 19, Issue 9, 2016, sivut 1090-1100.

COSMILE EUROPE: Urtica dioica leaf powder.

Đurović, S.; Kojić, I.; Radić, D.; Smyatskaya, Y.A.; Bazarnova, J.G.; Filip, S.; Tosti, T. Chemical Constituents of Stinging Nettle (Urtica dioica L.): A Comprehensive Review on Phenolic and Polyphenolic Compounds and Their Bioactivity. Int. J. Mol. Sci. 2024, 25, 3430.

Mäkitalo Irja, Jari Siivari, Antti Hannukkala (2006). Luonnosta teolliseen tuotantoon – kuvaus luonnontuotealan kehittämishankkeesta Lapissa 2000-2006. Maa- ja elintarviketalous 92.

Sankelo, Jari ja Terhi Siivari: Bioteollisuuteen soveltuvia Lapin erikoiskasveja. Hanke – luonnosta teolliseen tuotantoon. MTT Rovaniemen tutkimusasema 2001-2003.

Skalska-Kamińska A, Wójciak W, Żuk M, Paduch R, Wójciak M. Protective Effect of Urtica dioica Extract against Oxidative Stress in Human Skin Fibroblasts. Life (Basel). 2023 Nov 9;13(11):2182.