Laadun arviointi

Kasviöljyn laadun arviointi

Laadukkaan öljyn löytäminen ja tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa. On kuitenkin joitakin kriteereitä, joiden avulla voit päätellä, kuinka tasokas öljy on kyseessä.​

1. Hyvä öljy on usein pakattu läpinäkymättömään pakkaukseen tai tummaan pulloon, koska valo heikentää öljyn laatua. ​

2. Aistinvarainen arviointi: tuoksu ja maku kertovat öljyn laadusta. Esimerkiksi hyvän oliiviöljyn tulisi tuoksua ja maistua kirpeältä ja raikkaalta, siinä voi olla myös karvas vivahde. Sen sijaan tunkkainen, homeinen, eltaantunut, palanut, etikkainen, metallinen tai rasvainen tuoksu viittaavat siihen, että öljy on vanhaa tai siihen on sekoitettu huonompilaatuisia öljyjä sekaan.​

3. Jos ostat yksittäisen pullon kaupasta: mitä enemmän pullossa tai internetissä on tietoa tuotteesta, sen parempi. Valmistusmaan ja valmistajan maininta pullossa kertovat tuotteesta hyvää.​

4. Kosmetiikan valmistajan kannattaa etsiä luotettava kauppias tai tuottaja, jonka tuotteiden laadun on todennut hyväksi. Plussaa on, että kauppias osaa kertoa tuotteen taustasta, tuottajasta ja öljyn laadusta.​

Öljyjen prosessointi

Prosessointivaiheet

Kasviöljyjen prosessointitavat vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen se sisältää useita vaiheita. Tässä on yleiskatsaus kasviöljyn valmistusprosessiin:

  1. Sadonkorjuu: Kasviöljyn valmistusprosessi alkaa raaka-aineen, kuten auringonkukansiemenien, soijapapujen, oliivien tai muiden öljykasvien, sadonkorjuulla.
  2. Puhdistus: Raaka-aineesta poistetaan epäpuhtaudet, kuten lehdet, varret ja muut roskat. Tämä vaihe voi sisältää seulontaa ja pesua.
  3. Kuivaus: Puhdistetut raaka-aineet kuivataan vähentämään kosteuspitoisuutta.
  4. Jauhaminen (hiomakäsittely): Raaka-aineet jauhetaan pienemmiksi paloiksi, mikä helpottaa öljyn erottamista.
  5. Liuotinuutto (liuotinuuttoöljyt): Joissakin tapauksissa kasviöljy erotetaan raaka-aineesta liuottimien, kuten heksaanin, avulla. Liuotinuutto käytetään esimerkiksi soijapavuista saatavan soijaöljyn tuottamiseen.
  6. Puristus (puristusmenetelmä): Toisissa tapauksissa kasviöljy saadaan puristamalla raaka-ainetta mekaanisesti. Käytetään esimerkiksi puristusmenetelmää, kun valmistetaan oliiviöljyä.
  7. Esikäsittely: Osa öljyistä vaatii esikäsittelyä, kuten lämpökäsittelyä tai vesipesua, öljyn laadun parantamiseksi.
  8. Suodatus: Valmis öljy suodatetaan poistamalla siitä mahdolliset jäämät ja epäpuhtaudet.
  9. Raffinointi: Monet kasviöljyt, kuten auringonkukkaöljy tai soijaöljy, käyvät raffinointiprosessin, joka poistaa hajut, maut ja värit. Raffinointi voi myös parantaa öljyn säilyvyyttä.
  10. Pakkaus ja varastointi: Lopuksi valmis kasviöljy pakataan ja varastoidaan asianmukaisesti ennen markkinoille vientiä.

Onko öljyjen prosessointi tarpeellista?

Luonnonkosmetiikasta kiinnostuneet ja luonnon raaka-aineita arvostavat ajattelevat usein, että mitä vähemmän prosessoitu raaka-aine on, sen parempi se on iholle. Pääsääntöisesti näin asia onkin. Vähän prosessoiduissa kasviöljyissä on jäljellä kasviyhdisteitä, joilla on ihoa hoitavia ominaisuuksia. 

Toisaalta prosessoinnissa on myös hyvätkin puolensa, etenkin myytävää kosmetiikkaa ajatellen. Raffinoiduista öljyistä on poistettu hajua ja makua (jotka tulevat kasviyhdisteitä). Monet kuluttajat arvostavat hajuttomia kosmetiikkatuotteita. Monilla luonnon raaka-aineilla on varsin maanläheiset tuoksut, ja tällaisia raaka-aineita sisältävät tuotteet jäävät helposti kaupan hyllylle hajunsa vuoksi. Öljyjen raffinointi myös lisää niiden säilyvyyttä ja vähentää ainesosien herkistävää vaikutusta. 

Sheavoi on hyvä esimerkki tästä. Raffinoimaton sheavoi tuoksuu maanläheisen pähkinäiselle, useiden mielestä epämiellyttävälle. Se voi puhdistamattomana aiheuttaa pähkinäallergikoille allergisia oireita. Lisäksi puhdistamaton sheavoi säilyy huonommin kuin puhdistettu sheavoi.