Orvaskesi jakautuu edelleen useaan kerrokseen, joista päällimmäinen on sarveissolukerros nimeltään marraskesi. Sekä marraskeden että koko orvaskeden rakenne, kosteus ja väri vaikuttavat paljon siihen, miltä iho näyttää ulospäin. Kosmetiikan avulla pyritään kohentamaan useimmiten nimenomaan orvaskettä.

Orvaskesi uusiutuu sen alemmista kerroksista nousevista soluista, jotka litistyvät ja sarveistuvat (keratinisoituvat) matkallaan orvaskeden pohjalta pinnalle marrasketeen. Lopulta solut hilseilevät kuolleena pois. Sarveistumisesta eli keratinisoitumisesta johtuen orvaskeden soluja kutsutaan keratinosyyteiksi. 

Ihosolun elinikä on noin kuukaudesta useaan kuukauteen riippuen henkilön iästä ja kehon alueesta. Kämmenissä ja jalkapohjissa, jossa orvaskesi ja sarveiskerros ovat paksumpia, ihon uusiutuminen on hitaampaa. Ihmisen ikääntyminen hidastaa ihosolujen uusiutumista. 

Orvaskesi toimii “suojamuurina” ympäristöä vastaan. Se estää haitallisten mikro-organismien, kemikaalien ja UV-säteilyn pääsyn elimistöön. Orvaskesi muodostaa kokonaisuudessaan läpäisyesteen, jonka kunto on olennainen ihon hyvinvoinnin kannalta. 

Ihon läpäisyeste

Ihon pinnan happovaippa ja tali

Orvaskeden päällimmäisin kerros marraskesi toimii ikään kuin kasvatusalustana ihon pinnan mikrobeille, normaaliflooralle. Nämä mikrobit muodostavat osan ihmisen vastustuskyvystä, koska ne estävät omalta osaltaan ulkopuolelta tulevien vieraiden mikrobien tunkeutumista syvemmälle ihoon ja kehoon saakka.

Ihoa suojaa happovaippa nimeltään hydro-lipidikalvo.  Nimensä mukaisesti se on hapan. Se säilyttää ihon normaaliflooran koostumuksen ja säätelee ihon entsyymitoimintaa. Se muodostuu talin rasvoista (lipideistä) ja hien vesiliukoisista osista sekä hajonneista ihosoluista. Happovaippa auttaa myös orvaskeden läpäisyesteen toimintaa happamuudellaan. 

Talirauhasista erittyy ihon pinnalle talia, jota on erityisesti kasvoilla, rinnassa ja yläselässä. Tali muodostuu di- ja triglyserideistä, vapaista rasvahapoista, vahoista, skvaleenista ja kolesterolista. Lisäksi talissa on glyserolia, joka on di- ja triglyseridien hajoamisen tuotosta. Talissa on myös tokoferolia (E-vitamiinia), joka lipofiilisenä eli rasvaa rakastavana antioksidanttina suojaa ihoa oksidatiiviselta stressiltä (ihon soluja tai sen rakenteita hajottava tila).

Tali auttaa ihon pysymistä kosteana, koska se muodostaa suojaavan kerroksen ihon pinnalle, ja siten vähentää veden haihtumista iholta.

Verinahka, dermis

Verinahka, dermis muodostaa suurimman osan ihosta. Se antaa iholle sen rakenteen. Verinahan voi nähdä silloin, kun ihoon tulee haava.

Verinahassa on kollageeni- ja elastiinisäikeitä, jotka sitovat kosteutta ja tekevät ihosta vahvan ja joustavan. Verinahassa sijaitsevat myös verisuonet, joiden kautta iho saa ravintoa, ja jotka kuljettavat kuona-aineita pois ihosta. Pieni osa kuona-aineista tosin erittyy orvaskeden kautta ulos.

Verinahassa on hermopäätteitä, joiden avulla tuntoaisti toimii. Verinahassa ovat myös ihokarvojen karvatupet, ihokarvojen lihakset sekä hiki- ja talirauhaset.

Ihokarvoihin yhteydessä olevat talirauhaset erittävät talia (sebum), joka suojaa ihoa ja hiuksia, estää veden haihtumista ja pitää ihon ja hiukset terveinä ja kiiltävinä. 

Talin koostumus auttaa osaltaan happovaipan kanssa pitämään ihoa ja hiuksia luonnollisen happamana (pH 4,5-6).

Ihonalainen rasvakudos, subkutis

Ihonalainen rasvakudos, subkutis muodostuu pääosin rasvasoluista.

Rasvakudoskerros sitoo ihon kehon muihin kudoksiin, kuten jänteisiin ja lihaskalvoihin.

Rasvakerros toimii lämmön eristäjänä ja suojaa alla olevia lihaksia kolhuilta ja iskuilta. Rasvasolukon pieneneminen voi näkyä ihon rypistymisenä.