Humektantit eli ihon kosteuttajat

Kosteustasapainoa parantavat aktiivit

Kuivaa ihoa voidaan hoitaa humektanttien lisäksi myös emollienteilla kasviöljyillä sekä okklusiiveilla, kuten vahoilla.

Okklusiivit muodostavat ihoa suojaavan hydrofobisen kalvon, joka vähentää tai estää veden haihtumisen iholta (tässä yhteydessä alan kirjallisuudessa käytetään termiä TEWL eli trans-epidermal water loss). Kalvoa muodostavat kasvivahat ja kasvivoit. Esimerkiksi karuissa ilmasto-suhteissa oleskelu nopeuttavat veden haihtumista iholta.

Emollientit parantavat ihon pintaosan puutteellista rasvapitoisuutta ja siten ihon läpäisyesteen toimintaa sekä ihon pehmeyttä ja joustavuutta. Kasviöljyt ovat luonnonkosmetiikassa käytettyjä emollientteja. Tämä on tärkeää, koska kuivalta ja ikääntyvältä iholta puuttuu usein sekä vettä että rasvaa. Myös liian pesevillä puhdistustuotteilla voidaan pestä ihon oma suojaava rasva pois, mikä altistaa ihon kuivumiselle.

Monilla emollienteilla on myös okklusiivista vaikutusta, ts. monet kasviöljyt paitsi pehmentävät ihoa, myös muodostavat suojaavan kerroksen ihon pinnalle.

Seuraavassa tarkastellaan humektantteja, jotka auttavat sitomaan kosteutta iholle ja säilyttämään ihon kosteutettuna.

Humektantit

Kosteutta iholle sitovat aineosat eli humektantit sitovat vettä orvaskeden pintakerroksiin sekä ilmasta (etenkin jos ilmassa on paljon kosteutta) että syvemmältä ihosta verinahasta. Jos ilma ei ole kovin kostea, ihon pintakerros “imee” vettä syvemmistä ihokerroksista ja haihduttaen sen iholta pois, ellei kosmetiikkatuote sisällä samaan aikaan myös okklusiivia eli “stopparia” joka estää veden haihtumisen.

Humektantit voidaan luokitella seuraavasti:

Iholla luonnollisesti kosteutta tuovat aminohapot ja niiden suolat.
Muut orgaaniset hapot ja niiden suolat, esimerkiksi maitohappo.
Glyseriini ja urea.
Hyaluronihappo ja muut polysakkaridit kuten kumit ja limat sekä proteiinit ja peptidit (elastiini-, kollegeeni-, maito-, silkki- ja vehnäproteiinit ja -peptidit).
Sokerit kuten hunaja sekä sorbitoli ja allantoiini.

Kosmetiikkaan kannattaa lisätä humektantteja kahdesta syystä:

jotta kosmetiikkatuote ei pääse kuivumaan liian nopeasti=tekninen merkitys tuotteessa.
jotta kosteus ei pääse haihtumaan iholta niin nopeasti=hoitava merkitys tuotteessa.

Humektantteja sisältävästä kosmetiikasta hyötyvät kaikki ihotyypit, erityisesti kuiva ja ikääntyvä iho sekä herkkä ja erilaisille ympäristötekijöille altistuva iho, jotka voivat hyötyä humektanteista kosteuden ylläpitämisessä ja suojauksen parantamisessa.

3 luonnonkosmetiikan humektanttia

Glyseriini

Glyseriini voi olla sekä kasvi- että eläinperäistä.

Glyseriiniä myydään eri vahvuisina. Esimerkiksi apteekista on ostettavissa 80 % glyseriiniä, josta 20% on vettä. Kosmetiikka-ainesosia myyvistä liikkeistä saa lähes 100% glyseriiniä.

Glyseriini on hyvä uutosaine, koska se liuottaa sekä vesi- että rasvaliukoisia aineita. Se sitoo vettä itseensä kosteuttaen näin ihoa. Tuotteiden ainesosiksi voi ostaa tai valmistaa itse glyseriittejä.

Glyseriini, kuten muutkin humektantit sitovat itseensä vettä tuotteessa, jolloin ne vähentävät säilöntäaineen tarvetta, koska kosmetiikkatuotteeseen päässeillä mikrobeilla on vähemmän “vapaata” vettä käytössään.

Glyseriiniä käytetään esimerkiksi

kosteuttavissa kasvo-, vartalo- ja käsivoiteissa
kosteuttavissa geeleissä
suihkugeeleissä
shampoissa, hoitoaineissa ja hiusnaamioissa
huulivoiteissa

Helppo ja toimiva kosteuttava kasvo- tai vartalosuihke syntyy yrttihaudukkeesta / hydrosolista, johon lisätään hiukan glyseriiniä sekä säilöntäainetta.

Glyseriini sekoittuu veteen ja alkoholiin.

Käyttömäärä 1-5%. Jos glyseriiniä käyttää enemmän kuin 5%, se saattaa kosteuttamisen sijaan kuivattaa ihoa.

Säilytä tasaisessa huoneenlämmössä kosteudelta ja valolta suojattuna, korkki tiukasti kiinni.

Hunaja

Mehiläisten tuottama aine on loistava ihon kosteuttaja!

Tahmaisen koostumuksensa vuoksi sitä lisätään usein poispestäviin tuotteisiin, kuten naamioihin ja kasvojenpuhdistusaineisiin.

Hunajaa voidaan lisätä pieniä määriä myös huulivoiteisiin ja salvoihin.

Hunajaa on myytävänä myös uutteena ja jauheena, jotka eivät tahmaa yhtä paljon kuin prosessoimaton hunaja.

Hunaja liukenee veteen ja alkoholiin (60% tai alle). Öljyyn se sekoittuu emulgaattorin kanssa.

Hunaja on itsensä säilyttävä ainesosa ja se säilyy todella hyvin, vuosia tai jopa vuosisatoja oikein säilytettynä eli ilmatiiviisti, auringonvalolta suojattuna ja tasaisessa huoneenlämmössä.

Hyaluronihappo

Hyaluronihappoa on kahdessa muodossa: veteen liukenemattomana polysakkaridina (incinimi hyaluronic acid) ja veteen liukenevana ja pienempimolekyylisenä suolana (incinimi sodium hyaluronate).

Pienempimolekyylinen hyaluronihappo, sodium hyaluronate, geeliytyy vähän. Se imeytyy hiukan syvemmälle ihon pintakerrokseen.

Hyaluronic acid (korkea molekyylipaino) muodostaa geeliä ja sitoo vettä ihon pinnalle. Se muodostaa vesipitoisen geelimäisen kalvon ihon pinnalle tehden ihosta samettisen pehmeän tuntuisen.

Markkinoille on tullut myös öljyliukoista hyaluronihappoa, jota voi käyttää esimerkiksi hulivoiteissa ja -punissa tai kasvoöljyseoksissa.

Emulsioihin hyaluronihappojauhe lisätään näin: osa ohjeen vesimäärästä otetaan erilleen ja hyaluronihappojauhe sekoitetaan veteen geeliksi. Tämä lisätään valmistuserään jäähdytysvaiheessa. Hyaluronihappojauheen sekoittaminen nesteeseen on tehtävä nopeasti ja tehokkaasti, koska jauhe imaisee itseensä vettä nopeasti.

Vinkki: Seerumeissa osan paksuntajasta voi korvata hyaluronihapolla, jolloin tuote ei tunnu kasvoilla kalvomaiselta, kuten esim. suurella ksantaanikumimäärällä saattaa käydä.

Voidaan lisätä myös kasvovesiin, jolloin kasvovedestä tulee aavistuksen geelimäistä hoitovettä.

Säilytä tasaisessa huoneenlämmössä, pakkaus suljettuna ja kosteudelta suojattuna.

Hyaluronihappoa valmistetaan nykyisin yleisimmin bioteknisesti fermentoimalla vehnää.

Tiesitkö

Miten iho muuttuu ihmisen ikääntyessä?

Ikääntyessä iho ohenee, kuivuu herkästi ja sen toiminta heikkenee. Orvaskeden luontaisten rasvojen ja kollageenin määrä vähenee, mikä johtaa ihon kuivumiseen, kimmoisuuden heikkenemiseen ja ryppyjen syntyyn. Myös ihon puolustuskyky bakteeri-, virus- ja sieni-infektioita vastaan heikkenee, ja iho on altis tulehduksille.

Ikääntyvä iho ruskettuu huonosti, pigmentti muuttuu epätasaiseksi ja aurinkokesakoita (lentigo) ilmestyy. Yli 60-vuotiailla ihossa näkyy kellertävä vivahde, kun suurentuneet talirauhaset kuultavat ohuen ihon läpi. Myös hiusten pigmentti ja määrä vähenevät: hiukset harmaantuvat, ohenevat ja kasvavat hitaammin.